Ilmailumuseossa Vantaalla on esillä 31.1.2019 saakka mielenkiintoinen vastikään entisöity lentokoneen prototyyppi: vuonna 1927 valmistunut I.V.L. K1 eli ”Kurki”, jonka ura jäi lyhyeksi – eräänlaiseksi kananlennoksi, jos niin voi sanoa.
Kurjen tarina ja kohtalo
Ilmavoimien lentokonetehtaan valmistama yksimoottorinen ja puurakenteinen kone suunniteltiin siviili-ilmailukäyttöön sekä harjoitus- ja matkailulentokoneeksi. Tarjottiinpa sitä ilmailuvoimien yhteyskoneeksikin. Ensilentonsa Kurki lensi Suomenlinnan edustalla maaliskuussa 1927.
Valitettavasti Kurki kärsi kurjan kohtalon: se jouduttiin poistamaan käytöstä pian valmistumisensa jälkeen, sillä sen lento-ominaisuuksissa oli parantamisen varaa. Jo ensilennolla nokkapainoinen kone ei suostunut nousemaan ilmaan ennen kuin sen takarunkoon lastattiin jäänmurikoita.
Sittemmin huomattiin, että myös koneen moottori on alitehoinen. Viimeinen lento lennettiin vain reilun 13 tunnin lentoajan jälkeen syyskuussa 1927.
Kurki kuntoon vapaaehtoisvoimin
Käytöstä poistamisen jälkeen Kurki päätettiin säästää museokäyttöön. Vuosikymmenten varrella Kurkea varastoitiin ja säilytettiin eri paikoissa, kunnes vuonna 2016 Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerho tarttui toimeen ja aloitti koneen entisöinnin vapaaehtoisvoimin. Pellitykset uusittiin vanhan mallin mukaisiksi, vaurioituneet rakenteet korjattiin, lahot verhoilut uusittiin, uudet vaneripinnat maalattiin ja tupakansavusta pinttyneet pinnat puhdistettiin.
Entisöinti valmistui 18.12.2018, ja komeuteensa palautettu kone on nyt nähtävillä Ilmailumuseon välihallissa Vantaalla tammikuun loppuun saakka. Myös näyttely on rakennettu vapaaehtoisvoimin. Tiistaikerholaisten lisäksi osa Suomen Ilmailumuseon henkilökunnasta on osallistunut entisöintityön toteuttamiseen. Museo on tukenut projektia myös työväline- ja materiaalihankinnoin.
Tervetuloa tutustumaan Kurkeen sekä samalla Suomen sotilas- ja siviili-ilmailun historiaan! Lue lisää Kurki-näyttelystä.
Kurjen monet nimet
I.V.L. K1:llä oli Kurjen lisäksi toinenkin lempinimi. Laatikkomaisen ulkomuotonsa vuoksi se sai lempinimen ”Järvisen laatikko” toisen suunnittelijansa Asser Järvisen mukaan. Onpa konetta sanottu lentäväksi ruumisarkuksikin. Näetkö yhtäläisyyden?
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta