Tekniikan kehityksen edellytys on se, että ymmärrämme tuotteiden hyödyt yhteiskunnalle ja asiakkaille, uskoo Tekniikan museon esinekummi, diplomi-insinööri Risto Laurila.
”Tekniikan suurimpien saavutusten taustalla on aina muutakin kuin laadukas tuote. Historiakin osoittaa, että menestys vaatii kokonaisvaltaista käsitystä siitä, mikä innovaation arvo on käyttäjille ja mitä muuta kehitystä ympärillä tapahtuu”, Laurila sanoo.
Vaikkapa sähköautobisnes tyssää nopeasti, jos autojen suunnittelussa ei tehdä perusteellista taustatyötä. On ymmärrettävä ihmisten matkustustottumusten muutosta sekä sitä, mihin suuntaan autojen latauspisteiden tekniikka on kehittymässä.
Pyrkimys holistiseen ymmärrykseen on suunnannut myös Laurilan omaa elämää ja työtä teollisuuden tuotekehityksessä. Halu ymmärtää tekniikkaa eri näkökulmista on tullut jo verenperintönä kotoa maalta, jossa lapset suunnittelivat mäkiautonsa itse ja isä ajoi traktorilla ennen muita pitäjän maanviljelijöitä. Sittemmin se on ohjannut Laurilan työtä vuosikymmenten mittaisella uralla ABB:llä.
”Tuotekehitys on haastavaa siksi, että se vaatii jatkuvaa ympäristön seuraamista ja syvällistä asiakasymmärrystä.”
Laurilan suunnittelutyön merkittävimmät saavutukset liittyvät taajuusmuuttajateknologiaan, ja monet hänen suunnittelemansa laitteet on patentoitu.
Onnistumisessa on auttanut myös historian tuntemus: inhimilliset tarpeet eivät juuri muutu aikojen saatossa, ja keksintöjen taustalta voi löytää yhtäläisyyksiä, jotka antavat suuntaa suunnitteluun.
”Koen saavuttaneeni tavoitteeni silloin, kun asiakas on tyytyväinen suunnittelemiini ratkaisuihin.”
Taustajoukot ja pioneerit
Pioneeri alallaan oli myös professori Martti Harmoinen, joka on Laurilan kummiesineen, taajuusmuuttaja SAMIn, kehittäjä.
Laurilankin ABB:lle 90-luvulla rekrytoinut Harmoinen johti Strömbergillä 70-luvulla tutkimusohjelmaa, jonka tuloksena syntyi oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta portaattomasti muuttava taajuusmuuttaja. Helsingin metro mahdollisti uuden teknologian käyttöönoton, ja sittemmin se on levinnyt kaikkialle teollisuuden moottoreista kuluttajalaitteisiin.
”Martti näki mikroprosessoritekniikan ja tehopuolijohteiden mahdollisuudet ja hyödyn asiakkaille”, Laurila sanoo.
Laurila uskoo, että tekniikan alan taustajoukoissa on tuhansia puurtajia, joista voi milloin vain nousta pioneereja. Koskaan ei voi tietää, kenen työ saa aikaan mullistuksen.
”Vaikkapa Elon Muskin SpaceX-rakettien avaruusteknologian mahdollisuuksiin uskoi alkujaan vain kourallinen ihmisiä. He näkivät ison kuvan ennen muita: nykyään kyseinen teknologia on alan valtavirtaa.”
Tarvitaan laajempaa keskustelua
Taajuusmuuttajat edustivat jo aikanaan mitä vihreintä tekniikkaa: ne olivat ennennäkemättömän energiatehokas innovaatio.
Sittemmin teollisuuden teknologiakehityksessä on siirrytty laajemminkin kovasta tekniikasta vihreämpään suuntaan vuosien varrella, ja myös Laurilan työhön kuuluvat nykyään lähes päivittäin tuulivoimaa hyödyntävien laitteiden kehitystehtävät.
Laurilan mielestä kestävyys ei saa jäädä tulevaisuudessakaan vain yksittäisten tuotteiden ansioksi, vaan luonnonvarojen säästämisestä on tultava keskeinen pyrkimys koko alalla. Yhteistyötä tiivistämällä vältetään lyhytnäköiset ratkaisut.
”Tekniikan museo on tärkeä toimija, joka paitsi auttaa ammentamaan tietoa historiasta myös kokoaa alan toimijat yhteen. Kestävät innovaatiot syntyvät verkostoissa ja tiedon pohjalta.”
Konkreettinen tapa vaikuttaa tekniikan tulevaisuuteen: esinekummius itselle tai lahjaksi
Teknologiaperinnön säilyttäminen ja tekniikan kehityskulkujen tulkitseminen on aktiivista asiantuntijatyötä. Tekniikan museon esinekummius on helppo ja konkreettinen tapa tukea ja tehdä näkyväksi yhteistä teknologiaperintöämme.
Miten tekniikan Suomi on kehittynyt? Miten syntyvät tulevaisuuden kestävät innovaatiot? Arvokas tekninen keksintö tai innovaatio vastaa yhteiskunnan ja käyttäjän tarpeisiin!
”Tekniikan museossa me autamme ymmärtämään, millainen merkitys tekniikalla on ollut yhteiskunnan rakentamisessa ja ihmisten elämässä eri aikoina. Historia toistaa itseään, ja siksi siitä saa kiintopisteitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään päätöksentekoon”, kertoo museon kumppanuuspäällikkö Saara Klemetti.
Tekniikan museon esinekummina sinulla, yritykselläsi tai yhteisölläsi on ainutlaatuisen mahdollisuus olla mukana säilyttämässä suomalaisen tekniikan ja teollisuuden tarinaa. Esinekummius on myös erinomainen aineeton ja vähähiilinen lahjaidea tekniikan ammattilaiselle tai harrastajalle.
Innostuitko? Lue lisää Tekniikan museon sivuilta!
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta