Ja niin junat kulkevat jälleen vedellä

tammikuu 25, 2019

Tammikuun 26.1. vuonna 1969 – eli 50 vuotta sitten – oli jännittävä päivä, virallinen sähköjunaliikenne alkoi Suomessa!

Sähköjunia olikin odotettu, sillä ensimmäiset suunnitelmat oli tehty jo 1900-luvun alussa. Ensimmäisenä sähköjunia kulki Helsingin ja Kirkkonummen väliä, ja pian muuallakin, sillä sähköistystä jatkettiin vauhdilla. Nykyään yli puolet rataverkosta on sähköistetty ja liikenteestä yli neljä viidennestä on sähköistä.

Ensimmäistä sähkökalustoa olivat tummanpunaiset lähiliikenteen junat sinisine penkkeineen. Venäjältä tilattiin kaukoliikennettä hoitamaan sähkövetureita. Sellainen saapui Suomeen vihdoin vuonna 1973. Uusimmat VR:n sähköveturit on varustettu dieselmoottoreilla sähköistämättömiä rataosuuksia varten.

Ratojen sähköistämiseen ei alkuun hankittu uusia koneita, vaan vanhasta kalustosta muokattiin rakennustöihin sopivia vempaimia. Muun muassa klassisia Lättähattuja näkyi sähköratatöissä uuden värityksen saaneina.

Sähkö rautateille tuotetaan vesivoimalla. Tämä liittyy VR:n ympäristölupaukseen päästöjen vähentämisestä. Vaikka höyryveturitkin kulkivat tavallaan vedellä, niin nykyisestä vesivoimasta puuttuu halkojen ja hiilen poltto kokonaan.

Ensimmäiset Sm1-sähkömoottorijunat poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten. Niissä ja Sm2-junissa oli kymmeniä vuosia ennen saneerausta siniset muovipenkit. Penkkeihin tarttui kesäkuumalla iho kiinni, muistatko sen vielä?

Lisää kuvia sähköistyksen alkuajoilta: rautatiemuseo.finna.fi

Katso myös VR:n tuottama lyhytelokuva 50 vuoden takaa Ylen arkistosta.

 

Ja niin junat kulkevat jälleen vedellä

Tammikuun 26.1. vuonna 1969 – eli 50 vuotta sitten – oli jännittävä päivä, virallinen sähköjunaliikenne alkoi Suomessa!

Sähköjunia olikin odotettu, sillä ensimmäiset suunnitelmat oli tehty jo 1900-luvun alussa. Ensimmäisenä sähköjunia kulki Helsingin ja Kirkkonummen väliä, ja pian muuallakin, sillä sähköistystä jatkettiin vauhdilla. Nykyään yli puolet rataverkosta on sähköistetty ja liikenteestä yli neljä viidennestä on sähköistä.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo / rautatiemuseo.finna.fi

Ensimmäistä sähkökalustoa olivat tummanpunaiset lähiliikenteen junat sinisine penkkeineen. Venäjältä tilattiin kaukoliikennettä hoitamaan sähkövetureita. Sellainen saapui Suomeen vihdoin vuonna 1973. Uusimmat VR:n sähköveturit on varustettu dieselmoottoreilla sähköistämättömiä rataosuuksia varten.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Ratojen sähköistämiseen ei alkuun hankittu uusia koneita, vaan vanhasta kalustosta muokattiin rakennustöihin sopivia vempaimia. Muun muassa klassisia Lättähattuja näkyi sähköratatöissä uuden värityksen saaneina.

 

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Sähkö rautateille tuotetaan vesivoimalla. Tämä liittyy VR:n ympäristölupaukseen päästöjen vähentämisestä. Vaikka höyryveturitkin kulkivat tavallaan vedellä, niin nykyisestä vesivoimasta puuttuu halkojen ja hiilen poltto kokonaan.

 

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Ensimmäiset Sm1-sähkömoottorijunat poistettiin käytöstä muutama vuosi sitten. Niissä ja Sm2-junissa oli kymmeniä vuosia ennen saneerausta siniset muovipenkit. Penkkeihin tarttui kesäkuumalla iho kiinni, muistatko sen vielä?

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Lisää kuvia sähköistyksen alkuajoilta: rautatiemuseo.finna.fi
Katso myös VR:n tuottama lyhytelokuva 50 vuoden takaa Ylen arkistosta.

Marina Bergström

Näyttelypäällikkö – Head of Exhibitions
Suomen Rautatiemuseo – Finnish Railway Museum