Kielikulma: radiosanastoa arjessamme

tammikuu 26, 2019

Radioihin liittyvät lyhenteet FM ja AM ovat monille tuttuja, mutta harva tulee pohtineeksi niiden merkitystä arjessaan. Kerromme tässä jutussa, mistä AM ja FM tulevat. Bonuksena esittelemme kolmannen lyhenteen: ULAn.

FM-lyhyenne on useimmille meistä tuttu lyhenne arjesta: sitä käytetään mm. radiokanavien nimissä (esim. Groove FM, Kiss FM, Business FM). Moni saattaa tunnistaa myös AM-lyhenteen ainakin lapsuutensa pöytäradiosta, vaikka nykyään kuuntelisikin radiota lähinnä älypuhelimesta.

Mutta oletko ikinä miettinyt, mitä FM- ja AM-lyhenteet oikeastaan tarkoittavat?

Molemmat lyhenteet viittaavat tapoihin, joilla radioaallot kuljettavat informaatiota.

AM on lyhenne amplitudimodulaatiosta. Siinä informaatio saadaan välitettyä eteenpäin vaihtelemalla kantoaallon voimakkuutta. AM-radiotoiminta on loppunut lähes kokonaan, ja Suomessa on toiminnassa vain lyhytaikaisia, lähinnä kaupalliseksi kokeiluiksi tarkoitettuja AM-radioasemia.

FM on puolestaan lyhennetty taajuusmodulaatiosta (engl. ’frequency modulation’). FM:ssä tieto välittyy kantoaallon taajuuden vaihteluilla. Radiotaajuisen signaalin (RF) voimakkuus ei vaihtele, toisin kuin AM:ssä.

FM on on säilyttänyt suosionsa digitalisaation keskellä lähinnä kolmesta syystä:

  1. FM:n laatu ei juurikaan häviä digitaaliselle. FM:llä on käytössä RDS, joka tuo digitaalisia ominaisuuksia radiokuunteluun.
  2. FM:n monipuolinen ja  kuuntelijalähtöinen tarjonta sekä mobilisaatio ylläpitävät FM-radioiden suosiota.
  3. FM-radiovastaanotin on erittäin halpa ja monissa talouksissa on niitä useita.

Tunnetko ULAn?

Kolmas, ehkä hieman tuntemattomampi radioihin liittyvä lyhenne on ULA, joka tarkoittaa ultralyhyitä aaltoja. ULA ei ole informaation kuljetustapa vaan taajuusalue. ULA-alueella tietoa lähetetään taajuusmoduloituna, ja suomalaisten kotiradioissa kanavat osuvatkin nykyään ULA-taajuusalueelle 87,5-108,0 megahertsiä (MHz).

Yleisradiotoiminnan alkaessa puhuttiin aallonpituudesta. Siltä ajalta ULAn lisäksi ovat lyhenteet PA (pitkäaalto), KA (keskiaalto) ja LA (lyhytaalto). Myöhemmin alettiin puhua taajuuksista: HF (high frequency) VHF (very high frequency) ja UHF (ultra high frequency).


Miksi ULA-aallot korvasivat aikanaan pitkät ja keskipitkät aallot? Entä miten kantoaallot oikein välittävät informaatiota? Näihin kysymyksiin saa vastauksen Radio- ja TV-museo Mastolan Lahden Radioaseman historiaa -näyttelystä.

Lue näyttelystä Radio- ja TV-museon sivuilta.

Näin käynnistyy Lahden radioaseman lähetinkoneisto

Jos radiotekniikka kiinnostaa, kannattaa katsoa Minuutiksi museoon -video, jossa käynnistetään Lahden radioaseman Brown-Boveri-lähetinkoneisto. Koneisto oli käytössä Lahdessa vuoteen 1993 saakka.