Konepajakoulun oppilastöitä Rautatiemuseon näyttelyssä

Konepajanäyttely: näyttelypäällikön suosikit

huhtikuu 23, 2020

VR:n konepajoista kertova näyttely avattiin Suomen Rautatiemuseossa joulukuussa 2018. Se syntyi Hyvinkään konepajan lakkautukseen liittyvän dokumentoinnin ja tutkimuksen pohjalta. Vaikka näyttelyssä kerrotaan konepajoista yleensä, kerrotaan siinä myös paljon erityisesti Hyvinkään konepajasta ja elämästä konepajan ympärillä.

 

Näyttelypäällikkö Marina Bergström valitsi näyttelystä kolme mielenkiintoista esinekokonaisuutta.

 

Ensimmäisenä hän kertoo konepajakoulun oppilastöistä.

Konepajakouluja perustettiin Valtionrautateillä konepajojen yhteyteen 1920-luvulta alkaen. Viimeiset koulut lopettivat toimintansa 1980-luvulla. Koulujen tavoitteena oli tarjota konepajoille osaavaa työvoimaa. Oppilaat opiskelivat teoriaa osan viikkoa ja lopun viikkoa tekivät töitä kiertäen konepajan eri osastoilla ja oppien näin kaikenlaisia töitä.

Konepajakoulun oppilastyöt tehtiin koulutuksen alussa, ja niillä testattiin soveltuvuutta, osaamista ja taitoja. Niistä sai myös kätevät työkalut itselleen. Oppilastyöt arvosteltiin tarkasti, hyväksyttyyn työhön lyötiin konepajakoulun leima.

Konepajakoulun oppilastöitä Rautatiemuseon näyttelyssä
Konepajakouluissa tehtiin ensimmäisenä harjoituksena oppilastyönä työkaluja.

 

Toisena asiana Bergström nostaa esiin konepajan vartijan työhön kuuluneet esineet.

Näyttelyvitriinissä on puinen laatikko, jonka sisällä on avain ja jännittävä musta mötikkä, jossa on kello.

Hyvinkään konepaja oli valtava alue ja koostui monista rakennuksista. Yöaikaan vartijan oli kierrettävä alueen joka kolkka ja tietyssä järjestyksessä. Eri rakennuksissa oli omat avainlaatikkonsa ja vartijalla oli mukanaan kellonsa. Jokaisella avaimella tuli kiertää kellon lukkoa ja näin varmistuttiin, että vartija teki tehtävänsä ja tarkasti koko alueen aina ajallaan.

Hyvinkään konepajan vartijan avainkello ja avainkaappi
Hyvinkään konepajan vartijan työvälineitä valvontakierroksella: Avainkaappi Hyvinkään konepajan Takomo-rakennuksesta ja vartijan kello.

Kolmas näyttelypäällikön suosikki liittyy itse asiassa konepajalaisten vapaa-ajan viettoon.

Moni on saattanut ihmetellä, mitä palkintopokaalit tekevät konepajoista kertovassa näyttelyssä. Konepaja oli hyvin yhteisöllinen työpaikka. Esimerkiksi Hyvinkäällä, kun monet vielä asuivat konepajan taloissa, lomittui työ- ja vapaa-aika ja niitä molempia vietettiin samassa porukassa. Niin konepajat kuin yleensä muutkin rautatieläisten keskittymät mahdollistivat monenlaisten harrastuskerhojen ylläpidon. Henkisten harrastusten lisäksi konepajoilla harrastettiin monenlaista urheilua ja lähes kaikissa lajeissa kilpailtiin.

Konepajan osastot, eri konepajat, hyvinkääläiset työpaikat ja konepajojen ammattiosastot kilpailivat toisiaan vastaan. Myös kansainvälisiin kilpailuihin osallistuttiin. Oletettavasti vanhin näyttelyssä olevista kiertopalkinnoista on pokaali, jossa mainitaan Karjalan konepaja – työyhteisö, joka syntyi Hyvinkäälle, nykyiseen museon veturitalliin, Viipurin konepajalta evakuoitujen konepajalaisten mukana.

Hyvinkään liikkeiden välisen hiihtokilpailun pokaali
Hyvinkään liikkeiden välisen hiihtokilpailun kiertopalkinto 1940-luvun lopulta.

 

Bonuksena näyttelypäällikkö esittelee esineen, joka talletettiin museoon konepajadokumentoinnin yhteydessä, mutta joka ei päätynyt näyttelyyn.

Tämä esine ei ole näyttelyssä, mutta sen voi löytää Rautatiemuseon Finna-sivuilta osoitteesta rautatiemuseo.finna.fi. Tämä esine, iso, punainen noppa, löytyi Hyvinkään konepajalta dokumentoinnin loppupuolella. Noppa kuvastaa hyvin niitä tuntoja, joista konepajalaiset olivat kertoneet konepajan alasajon aikana. Nopan sivuille on kirjoitettu Hyvinkään konepajan työntekijöiden vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia. Kun ilmoitus lakkautuksesta tuli, työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä töihin esimerkiksi Pieksämäelle tai Ouluun ja nämä vaihtoehdot löytyvät nopan sivuilta. Lisäksi nopassa on vaihtoehdot kortistoon ja heitä uudelleen.

Punainen puinen noppa
Hyvinkään konepajan lakkautukset tuntoja kuvaava noppa.

 

 

Vaikka näyttely päättyykin pian, jää siitä yleisesti konepajoja käsittelevä osio osaksi museon perusnäyttelyä.

 

EDIT: Näyttelyn avoinna oloa on jatkettu pandemian asettamien rajoitusten takia elokuun loppuun.

Kuvat Suomen Rautatiemuseo

Suomen Rautatiemuseo