Valitettavan usein erilaisissa keskusteluissa törmää vastakkainasetteluun, jossa puhujan tai kirjoittajan syyttävä sormi osoittaa toisen tienkäyttäjäryhmän edustajia. Tällaisen negatiivishenkisen vastakkainasettelun sijaan meidän tulisi pyrkiä yhteispeliin, jonka keskeisiä perusedellytyksiä ovat toisen tienkäyttäjäryhmän erityispiirteiden ja haasteiden tunnistaminen sekä niiden huomioonottaminen.
Kirjoitukseni tarkoituksena on valottaa ison ja raskaan ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä haasteita muille tienkäyttäjille. Tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että jotenkin vähättelisin raskaan kaluston kuljettajan vastuuta tai olisin ajamassa heille jonkinlaisia eri- tai vastuuvapautuksia. Ei – tästä ei siis missään nimessä ole kysymys. Ison ja raskaan ajoneuvon kuljettaja kuitenkin liikkuu aika-ajoin liikenteessä myös henkilöautolla, pyörällä tai jalankulkijana. Sen sijaan meillä on paljon henkilöautoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, jotka eivät liiku milloinkaan raskaalla kalustolla. Tämän vuoksi lähestymiskulma on valittu, kuten on.
Pyrkimyksenäni on siis tuoda raskaan kaluston kuljettamiseen liittyviä haasteita niihin perehtymättömien tienkäyttäjien tietoisuuteen ja tarjoilla samalla muutamia ehdotuksia, miten nämä haasteet olisivat voitettavissa. Näin parannamme sekä liikenneturvallisuutta että liikenteen sujuvuutta. Keskeisimpinä näistä haasteista tulevat mieleen ajoneuvon huomattava tilantarve (varsinkin käännöksissä), poikkeukselliset ajolinjat, katvealueet kuljettajan paikalta havainnoitaessa sekä hidas kiihtyvyys ja pitkä pysähtymismatka.
Tilantarve korostuu käännöksissä
Pitkällä akselivälillä varustettu kuorma- tai linja-auto oikaisee käännyttäessä huomattavasti henkilöautoa enemmän. Monessa ahtaassa kaupunkiristeyksessä tämä tarkoittaa sitä, että käännöksen ajaminen pelkästään omalla kaistalla pysyen on mahdotonta. Kun muiden ajoneuvojen kuljettajat tiedostavat tämän haasteen, kannattaa heidän omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että raskaan ajoneuvon kääntyminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Tämä onnistuu esimerkiksi hiljentämällä tai pysähtymällä hyvissä ajoin ennen risteystä, jos huomaa risteäviltä ajosuunnilta lähestyvän raskaan ajoneuvon olevan kääntymässä omaan tulosuuntaan.
Mikäli näin ei toimi, syntyy tilanteesta helposti vaarallinen: jos raskas ajoneuvo joutuu pysähtymään risteykseen tilanpuutteen vuoksi, muodostaa se valtavan näköesteen muille ajoneuvoille vaarantaen näin turvallisuutta.
Tutustu Autoliiton havainnevideoon: Linja-auto tarvitsee tilaa – tilantarve risteyksessä
Toinen hyvä esimerkki tilantarpeesta on paikka, jossa kaksi kaistaa kääntyy rinnakkain samaan suuntaan. Tällöin pitkällä ja raskaalla ajoneuvolla on monesti helpompi ajaa käännös ulompaa kaistaa pitkin. On kuitenkin varsin tavallista, ettei kääntyminen onnistu pelkästään omaa kaistaa ajaen vaan takarenkaat oikaisevat viereiselle kaistalle. Jos sisemmällä kääntyvällä kaistalla, ison auton rinnalla, on samanaikaisesti toinen ajoneuvo, käy tila herkästi varsin ahtaaksi. Tällaisessa tilanteessa ei kannatakaan ajaa ison auton rinnalle vaan jättäytyä suosilla tämän takapuolelle. Näin isolle autolle jää käännöksessä riittävästi tilaa. Pääsääntöisesti edellä kuvattu toimenpide onnistuu kevyellä kaasun nostolla eikä vaikuta omaan etenemisaikatauluun juuri ollenkaan. Jos taas änkeää väkisin ison auton rinnalle, pakottaa hänet todennäköisesti pysähtymään ja lopputuloksena on liikenteen puuroutuminen monesta suunnasta.
Tutustu Autoliiton havainnevideoon: Linja auto tarvitsee tilaa – kaksi kääntyvää kaistaa
Myös raskaan kaluston pitkään peräylitykseen liittyy yllättävä riski, jota moni pelkästään henkilöautolla, jalan tai pyörällä liikkunut ei välttämättä tule ajatelleeksi. Kun raskas ajoneuvo kääntyy vaikkapa risteyksestä vasemmalle, liikkuu sen peräylitys (osa, joka on tiehen koskettavien takarenkaiden takapuolella) sivusuunnassa oikealle – siis täysin vastakkaiseen suuntaan. Sivuttaissiirtymä on vielä edellä kuvattua rajumpi, jos taka-akselisto on kääntyvä. Tämän johdosta pyrin itse henkilöautoa ajaessani välttämään kääntyvän ison auton rinnalle ajoa helpottaakseni tämän kääntymistä ja välttääkseni kosketuksen sen peräylityksen kanssa.
Katveet
Henkilöauton kuljettajakin kärsii tietyissä tilanteissa auton ympärille jäävistä katveista. Raskaassa kalustossa katvealueita on enemmän, ne ovat isompia ja niiden varmistaminen on hankalampaa. Esimerkiksi aivan suojatien eteen pysähtyneen kuorma-auton kuljettaja ei välttämättä näe autonsa eteen suojatielle, onko siinä jalankulkijoita vai ei. Olisikin tärkeää, että suojatielle pyrkivä jalankulkija hakisi katsekontaktin ison auton kuljettajan kanssa ennen suojatielle astumista varmistuakseen siitä, että hänet on havaittu.
Kuten henkilöautoissakin – myös raskaalla kalustolla liikuttaessa – auton rinnalle jäävät katveet, jonne ei näe tavallisista sivupeileistä. Nämä katveet aiheuttavat päänvaivaa kaistanvaihtotilanteissa sekä erityisesti oikealle käännyttäessä, kun pitäisi varmistaa, lähestyykö samasta suunnasta, takaa, kevyttä liikennettä. Siinä, missä henkilöauton kuljettaja pystyy tekemään katveen varmistuksen päätä kääntämällä, näkee kuorma-auton kuljettaja vain hytin takaseinän ja turistilinja-auton kuljettaja matkustajien jalat.
Jos katveiden olemassaolo ja vaarallisuus saataisiin muiden tienkäyttäjien tietoisuuteen, voisivat he omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että raskaan ajoneuvon kuljettajalla olisi paremmat mahdollisuudet havaita heidät. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos kykenet itse näkemään kuorma- tai linja-auton sivupeilistä tämän kuljettajan, on myös kyseisellä kuljettajalla mahdollisuus havaita sinut. Omista oikeuksista ei pidä myöskään pitää liiaksi kiinni. Esimerkiksi kävelijänä, pyöräilijänä tai mopoilijana on aina hyvä varmistaa, että kääntyvän ison auton kuljettaja on varmasti havainnut ja aikoo väistää. Mikäli asia epäilyttää, kannattaa mieluummin luopua omista oikeuksista kuin jatkaa surman suuhun, ison ja raskaan auton alle.
Yksikään kuljettaja ei varmasti tahallaan aja kenenkään yli tai päälle. Kyse ei ole myöskään siitä, etteikö raskaan ajoneuvon kuljettaja tiedostaisi väistämisvelvollisuuttaan. Karu fakta vaan on, että mahdolliset väistettävät pitää pystyä havaitsemaan, jotta heitä osaa väistää. Toki raskaan kaluston monipuolistuneet peilit sekä erilaiset kamera- ja tutkajärjestelmät ovat parantaneet tilannetta. Liikenteessä on kuitenkin vielä paljon sellaistakin kalustoa, joissa uutta tekniikkaa ei ole. Valitettavasti myös peileissä ja niiden säädöissä on usein toivomisen varaa.
Tutustu Autoliiton havainnevideoon: Linja-auto tarvitsee tilaa – katveet
Katveet aiheuttavat ison auton kuljettajalle satunnaisesti myös tarpeen käyttää hieman tavallisuudesta poikkeavia ajolinjoja. Esimerkiksi Y-kirjaimen muotoisessa risteyksessä esteetön havainnointi oikealle edellyttää tietystä suunnasta tultaessa ison ajoneuvon kääntämistä lähes 90 asteen kulmaan risteävään tiehen nähden. Tämä ei onnistu, jos rinnalle pyrkii samanaikaisesti joku muu tienkäyttäjä.
Tutustu Autoliiton havainnevideoon: Linja-auto tarvitsee tilaa – Y-risteys
Hidas kiihtyvyys ja pitkä jarrutusmatka
Raskas ajoneuvo kiihtyy hitaasti – varsinkin kuormattuna. On sanomattakin selvää, että vaikkapa sivutieltä, väistämismerkin takaa päätien liikenteeseen liittyminen ottaa useiden kymmenien tuhansien kilojen painoiselta ja jopa 34,5 metriä pitkältä yhdistelmältä oman aikansa. Jo pelkkä yhden ajokaistan ylitys vie aikaa, puhumattakaan 80 km/h matkavauhdin saavuttamisesta. Joskus saattaa tuntua siltä, että yhdistelmä tulee sivutieltä eteen – todellisuudessa tilanne on kuitenkin saattanut olla sellainen, että yhdistelmän kuljettaja on liikkeellelähtöpäätöstä tehdessään havainnoinut huolellisesti molempiin suuntiin, eikä ketään ole vielä siinä vaiheessa näkynyt. Kun muut tienkäyttäjät tiedostavat vauhdinkeruuseen ja pituuteen liittyvät haasteet, osaavat he ehkä seuraavalla kerralla löysätä kaasua jo hyvissä ajoin, risteyksestä päätien liikenteeseen liittymässä olevan yhdistelmän havaitessaan.
Pitkä jarrutusmatka on parhaiten kompensoitavissa oman toiminnan ennalta-arvattavuudella. Huolehditaan siis merkinannoista, ajolinjoista ja nopeudensäätelystä niin, ettemme aiheuta yllättäviä tilanteita sen enempää itsellemme kuin toisillekaan tienkäyttäjille.
Artikkelikuva: Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla on vuonna 2023 tutustuttavissa näyttely Tuhansia töitä, valvottuja öitä – Rahtarit ry kuljettajien tukena 50 vuotta. Näyttelyssä voi kiivetä rekannuppiin testaamaan katvealueet eli tarkistamaan, mitä rekkakuski näkee työpaikaltaan ja mitä ei. Kuva: Studio Pelisalmi
Teppo Vesalainen
Kirjoittaja on Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen. Hän on ajanut linja-autoa tilaus- ja linjaliikenteessä, toiminut liikenneopettajana autokoulussa sekä kouluttanut linja- ja kuorma-auton kuljettajia. Vesalainen on myös toimittanut liikenneturvallisuusaiheisia oppikirjoja ja muita materiaaleja sekä autokoulujen että opetuslupaopettajien tarpeisiin.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta