Suomen Joutsen 1930-luvun kansallissymbolina

lokakuu 29, 2019

Merikeskus Forum Marinumin laiturissa tunnetuin nähtävyys on fregatti Suomen Joutsen. Alus teki kahdeksan valtameripurjehdusta vuosina 1931–1939, joiden aikana sillä koulutettiin miehistöä laivaston uusille sota-aluksille sekä tehtiin Suomea tunnetuksi maailmalla. Juuri itsenäistynyt Suomi kaipasi näkyvyyttä ja uusia kansallissymboleja. Laivan matkoja seurattiin ahkerasti koti-Suomessa, ja valkea purjelaiva tuli tutuksi aiheeksi esimerkiksi lauluissa, elokuvissa, eri tuotteiden markkinoinnissa ja lehtien sivuilla.

Suomen Joutsen oli alkuperältään vuonna 1902 Ranskassa St. Nazairessa rakennettu, maailman meriä purjehtinut kauppalaiva. Se oli vuonna 1922 myyty Saksaan, josta se ostettiin Suomen laivaston koululaivaksi vuonna 1930. Valinta höyrylaivan ja purjelaivan välillä oli ollut vaikea. Lopulta päädyttiin valitsemaan perinteisempi purjelaiva, sillä sen uskottiin antavan miehistölle paremman tuntuman luonnonvoimiin. Sitä pidettiin myös halpana ja tehokkaana. Suomen Joutsen oli siis osa häviävää purjelaivakulttuuria, johon useiden suomalaisten mielissä liittyi vahva nostalgia-arvo. Tämä nostalgia-arvo sekä purjelaivan näyttävyys vaikuttivat arvioni mukaan siihen, miksi se sai matkoillaan niin suuren media- ja yleisöhuomion niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Koululaiva sai nimensä Laivastolehden järjestämässä nimikilpailussa. Nimi sopi hyvin kuvaamaan koululaivaa, koska sillä ja joutsen-linnulla on monia yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat näyttäviä, kookkaita ja valkoisia ja kulkevat tuulen avustamina. Niillä on myös molemmilla tapana matkustaa talveksi etelään ja saapua keväällä takaisin Pohjolaan, kevään merkkinä. Joutsenella on ollut tärkeä merkitys suomalaisessa mytologiassa ja kansanrunoudessa. Karjalassa sitä on pidetty pyhänä lintuna. Sekä joutsen että purjelaivat olivat 1930-luvulla ”uhanalainen laji”, joiden menettämiseen liitettiin arvioni mukaan vahvoja tunteita. Uskon, että aluksen nimi ja siitä kumpuavat merkitykset vahvistivat sen kansallissymboliaseman rakentumista. On myös mielenkiintoista, että aluksen nimi periytyy Finska Svan-nimiseltä sota-alukselta 1500-luvulta. Alus toimi suomalaisen amiraalin komennossa Ruotsin laivastossa, ja se oli mukana voitollisessa Bornholmin meritaistelussa. Aluksen nimi liittää sen osaksi suomalaisen merihistorian jatkumoa ja voisi arvioida, että tämä nimivalinta asetti alukselle myös tiettyjä odotuksia.

Suomen Joutsenen valtameripurjehdukset olivat oiva tapa vahvistaa Suomen ulkopoliittisia suhteita. Laivastovierailut ovat oleellinen osa laivaston toimintaa, ja niillä on tärkeä merkitys eri valtioiden suhteiden rakentamisessa. Suomen Joutsenella oli siis koulutuksen lisäksi tärkeä edustustehtävä, sillä kaikissa satamissa alus itse ja sen henkilökunta edusti Suomen valtiota ja sen laivastoa. Tämä mahdollisesti positiivisen maakuvapropagandan. 1930-luvulla sanalla propaganda oli hieman eri merkitys kuin nykyisin, eikä siihen liittynyt suomalaisten mielissä nykypäivän kaltaista negatiivista kaikua. Sillä tarkoitettiin lähinnä tiedottamista, jolla pyrittiin herättämään haluttu reaktio vastaanottajassa. Suomen Joutsen ja sen edustama herättivätkin matkoilla suurta mielenkiintoa. Tällainen Suomen tunnetuksi tekeminen maailmalla vahvisti suomalaisten kansallisidentiteettiä.

 

Suomen Joutsen kiinnosti laajaa yleisöä. Kuvaaja: Pietinen. Lähde: Museovirasto – Musketti.

 

Suomen Joutsenen matkoilla oli ulkopoliittisten hyötyjen lisäksi myös taloudellisia hyötyjä. Suomen valtiovalta oli pannut merkille aluksen suuren suosion, jonka vuoksi koululaivan matkassa oli teollisuustuotteiden vientinäyttely sen neljännellä, viidennellä ja kuudennella valtameripurjehduksella. Niiden tavoitteena oli edistää Suomen ulkomaanvientiä, joka oli kärsinyt laman ja Venäjän vallankumouksen vuoksi. Esillä oli paperi- ja puuteollisuuden valmisteita sekä metalli- lasi- ja elintarviketeollisuuden tuotteita. Lisäksi mainostettiin Suomea matkailumaana ja esiteltiin suomalaisia huolintaliikkeitä ja laivayhtiöitä. Suomen Joutsenen panos Suomen tunnetuksi tekemisessä sekä kauppavaihdon kehittämisessä on ollut arvioiden mukaan merkittävä.

Suomalaisen lehdistön edustajat seurasivat ahkerasti Suomen Joutsenen valtameripurjehdusten vaiheita. Erityisesti suomalaisten merimiesten seikkailut eksoottisissa satamissa kiinnostivat. Alus oli esillä myös aikansa suomalaisessa populaarikulttuurissa. Suomen Joutsenesta tuli esimerkiksi useiden dokumenttifilmien ja laulujen aihe. Lauluista tunnetuin on Georg Malmsténin Mikki Hiiri merihädässä (1936), jossa Suomen Joutsen pelastaa Mikki Hiiren meripeikon kynsistä. Valtameripurjehduksilla mukana olleet Martti Juutilainen ja Arvi H. Kujala julkaisivat muistelmateokset Suomen Joutsenella tehdyiltä matkoilta. Koululaiva esiintyi myös monissa mainoksissa, joissa sitä hyödynnettiin erilaisten tuotteiden markkinoissa.

Pienessä, juuri itsenäistyneessä Suomessa vallitsi 1930-luvulla voimakas kansallishenki. Sotien välisenä aikana suojeluskunnat ja etenkin armeija koettiin kiinnostaviksi. Suomessa tehtiin tuolloin useita elokuvia ja kirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat kasarmeille, lentokentille ja sotalaivoihin. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Erkki Karun ohjaama elokuva Meidän poikamme merellä (1933), jossa myös Suomen Joutsen esiintyy. Se olikin kävijämääriltään vuoden 1933 katsotuin elokuva Suomessa. Voisi siis sanoa, että ajan henki, jota leimasi vahva kansallishenki ja kiinnostus puolustusvoimiin, oli hedelmällinen kasvuympäristö Suomen Joutsenen kansallissymboliarvon kehittymiselle.

Tulkintani mukaan Suomen Joutsenesta tuli kansallissymboli, koska se koulutti uuden sukupolven merisotilaita ja teki nuoren valtion puolustusvoimia tutuksi 1930-luvulla, jota leimasi kiinnostus puolustusvoimiin. Se teki matkoillaan Suomea tunnetuksi ja hyödytti valtiota niin ulkopoliittisesti kuin taloudellisesti. Suomen Joutsen oli ensimmäinen suomalainen koululaiva, joka purjehti kaukaisille merille, mikä oli nuorelle valtiolle merkityksellinen hetki. Arvioin, että sen matkojen seuraaminen median välityksellä vahvisti suomalaisten kansallisidentiteettiä sodan uhatessa. Media, elokuvat, kirjallisuus, laulut, mainokset ja dokumenttielokuvat rakensivat omalta osaltaan kuvaa koululaivasta suomalaisuuden symbolina. Arvioin, että nimenomaan kauniin purjelaivan käyttö sekä aluksen nimestä kumpuava symboliikka vaikuttivat myös siihen, miksi aluksesta tuli ilmiö, joka on vielä tänäkin päivänä tuttu suomalaisille.

Suomen Joutsen Thames-joella Englannissa. Kuvaaja: Eero Puranen. Lähde: Forum Marinum.

 

Suomen Joutsen Trafiikki-museoiden minuutiksi museoon videosarjassa: https://www.youtube.com/watch?v=_969EOOoDqE

 

Kirjoittanut Aida Salmi

Kirjoittaja on kulttuurihistorian opiskelija Turun yliopistossa, joka on työskennellyt oppaana Forum Marinumin museolaivoilla.

Teksti perustuu Salmen kandidaatintyöhön.

Aida Salmi