Trafiikki-museoiden 3D-hanke avasi reittejä entistä saavutettavampiin kulttuuripalveluihin

kesäkuu 1, 2021

Pilottihankkeessa rakennettiin perustaa kehitykselle, jossa museoiden tallentama kulttuuriperintö saadaan leviämään entistä laajemmin yhteiskuntaan sekä säilymään tuleville sukupolville.

– Museoiden tehtävä on turvata kulttuuriperintö ja mahdollistaa sen hyödyntäminen, ei omistaa sitä. 3D-hanke oli merkittävä avaus, joka auttaa koko museoalaa tuomaan aineistot sinne missä ihmiset ovat, kertoo Trafiikki-museoiden projektipäällikkö Tiina Jantunen.

Hankkeessa kuusi Trafiikki-museota työsti 3D-mallintamisen prosessit ja ohjeistukset, ja samalla digitoitiin 30 museoesinettä, joiden joukossa ovat mm. pula-ajan rengas, resiina, telegrafoni ja postinkantajan tunnuslaatta. Mallintamisessa käytettiin uutta fotogrammetriamenetelmää.

– Fotogrammetrialla malleista saadaan hyvin autenttisia ja yksityiskohtaisia, oli esineen koko mikä tahansa. Uskon sen olevan tulevaisuuden kustannustehokas tapa säilyttää arvokkaita esineitä, joille aika, valo ja mikrobit tekevät väistämättä tehtävänsä, kertoo toimitusjohtaja Niina Björklund fotogrammetriamalleja tuottavasta Ninmasta, joka oli toinen hankkeen yhteistyökumppaneista.

Historiatieto monipuolisesti yhteiskunnan ja yleisöjen saataville

Kaikki pilottihankkeessa tehdyt mallit ovat avoimesti saatavilla Sketchfab-palvelussa, jossa niitä voi tarkastella eri etäisyyksiltä ja joka kulmasta – jopa lähempää kuin näyttelytilassa pleksien takana.

Trafiikki-museoissa uskotaankin, että 3D-menetelmillä voidaan lisätä museoaineistojen avoimuutta merkittävästi. Tutkijat pystyvät tutustumaan hauraisiin esineisiin ilman että tarvitsee matkustaa tai tyytyä vaillinaisiin valokuviin.

– Myös oppilaitoksille avautuu aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aineistojen hyödyntämiseen ajasta ja paikasta riippumatta, Jantunen kertoo.

Lisäksi hankkeessa tehtiin mallien jatkokäyttökokeiluja: osasta niitä tehtiin FlyARin Frans Tihveräisen avulla AR-postikortteja, joissa esineitä voi katsoa älypuhelimella niiden historiakontekstiin sijoitettuna.

– AR:n kokemuksellisuus herättää museoesineet eloon ja tuo historian lähelle ihmistä. Silloin kovat faktatkin on helpompi sisäistää esimerkiksi opetustilanteissa tai näyttelyssä, Tihveräinen sanoo.

Yhteiskehittämisen prosessi koko museoalalle

Hankkeessa kokeiltiin museoalalla aivan uutta tallentamisen tapaa: Mallien kuvaus- ja julkaisuprosessia kehitettiin yhteistyössä museon asiantuntijoiden sekä 3D-mallinnuksen ja AR:n ammattilaisten kanssa. Museoiden työntekijät saivat myös koulutusta ja opettelivat kuvaamaan esineitä itse sen sijaan, että työ olisi tilattu avaimet käteen -periaatteella.

Nyt kokemuksia ja hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää museoalalla avoimesti.

– 3D-mallinnuksessa ei ole kyse vain tekniikan hallinnasta vaan yhtä paljon toimintatavoista: mitä kannattaa tehdä itse missäkin vaiheessa ja missä taas hyödyntää kumppania, Tiina Jantunen sanoo.

– Kumppanit kannattaa ottaa mukaan jo hankkeen suunnitteluun, jotta tavoitteisiin päästään yhteistyössä tehokkaasti, Niina Björklund jatkaa.

3D-mallintaminen on tarkoitus ottaa osaksi Trafiikki-museoiden työtä pysyvästi. Kaikissa kuudessa museossa on nyt osaamista yksinkertaisempien esineiden kuvaamiseen fotogrammetrialla sekä sopivat kumppanit tarvittaessa tukena. Museoissa pohditaan myös, miten 3D-malleista ja AR-teknologiasta saataisiin tulevaisuudessa kaikki hyödyt irti.

– Malleja voidaan animoida, tai niistä voidaan tehdä videoita. Niiden avulla esimerkiksi näyttelyiden kerronta saadaan vietyä uudelle tasolle niin museorakennuksissa kuin verkossa. Mahdollisuudet ovat rajattomat, Jantunen sanoo.

Hankkeessa olivat mukana Postimuseo, Forum Marinum, Päivälehden museo, Rautatiemuseo, Mobilia ja Tekniikan museo. Lue lisää museoiden oppimiskokemuksista ja ihaile esineitä Sketchfabissa.