Elokuva-alalla elää edelleen vanha ohjenuora ”älä koskaan työskentele eläinten tai lasten kanssa”. Eläimet ovat kuitenkin tärkeä osa yhteiskuntaa, ja moni uskalias visionääri onkin rakentanut tarinan eläinnäyttelijän ympärille. Mutta miten temppu tehdään? Tähän tarttuu Radio- ja tv-museo Mastolan uusi Suloiset sankarit ꟷ eläimet suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa -näyttely. Lokakuun 1. päivänä avautunut näyttely on nähtävillä syksyyn 2023 saakka.
”Käänny kannoillasi ja juokse kauas horisonttiin.” Näin vastasi elokuvaohjaaja Raimo O. Niemi kysymykseen siitä, millaisen neuvon hän antaisi aloittelevalle ohjaajalle tai käsikirjoittajalle, joka harkitsee eläinelokuvan tekemistä. Kysymys esitettiin Lahden Radio- ja tv-museo Mastolan uuden näyttelyn avajaisissa. Siinä katse käännetään poikkeuksellisesti ihmisjulkkiksista eläinnäyttelijöihin.
Niemi tietää asiasta kokemuksen kautta. Hän on ohjannut lukuisia suomalaisten suosimia tuotantoja. Monessa näistä on suuressa roolissa eläin.
Kouluttaja eläimen tukena ja tulkkina
Raimo O. Niemen ensitapaaminen elokuvassa Poika ja ilves (1998) esiintyneen Väiski-ilveksen kanssa johti kynsiin Niemen kurkulle. ”Se vain leikkii”, tokaisi eläintarhan johtaja. Niemi onkin joutunut pohtimaan produktioissa, miten rakentaa ymmärrys lajiemme välille, jotta eläimestä saa ammennettua roolisuorituksen.
Keskeistä on ymmärtää, miten kuvauksissa esiintyvä eläin käyttäytyy lajityypillisesti. Avuksi on hyvä hankkia eläintenkouluttaja. Eläintenkouluttajan läsnäolo kuvauksissa ei ole Suomessa pakollista, mutta työnteko on huomattavasti helpompaa, jos hänet palkataan mukaan.
Kouluttajalla on silmää tulkita eläimen vireystilaa, nälkää tai hermostumista. Hän on myös ohjaajan tärkeä yhteistyökumppani, kun mietitään, onko jokin kohtaus mahdollista toteuttaa eläimen kanssa. Käsikirjoitus ja eläimelle kirjoitetut kohtaukset käydään tarkasti läpi ennen kuvauksia.
Eläinten ehdoilla
Kuvaaminen eläimen kanssa voi sujua todella hienosti ja kuvausryhmä saattaa katsella haltioituneena, miten eläin toteuttaa käsikirjoitusta pilkulleen. Toisaalta jos ohjaajalla on liian tarkka visio, kohtauksia menee enemmän uusiksi kuin purkkiin päätyy.
Poika ja ilves -elokuvaa kuvattaessa eläinnäyttelijät, ilvekset Väiski, Isa ja Bella, olivat kaikki eläintarhojen asukkeja mutta silti puolivillejä eläimiä. Kohtauksia suunniteltaessa osa eläintenkouluttajien tehtävää oli palauttaa lennokas taiteellinen näkemys maan kamaralle. Sanavarastoon ei tällöin kuulunut reipas ”selvä pomo”, vaan enemmänkin yksiselitteinen ”ei” tai ”voihan sitä yrittää”.
Eläinnäyttelijät eivät ole aina vain riippakiviä ohjaajan kaulalla, vaan ne saattavat myös tarjota odottamattomia mahdollisuuksia. Raimo O. Niemi kertoi avajaisissa oppineensa Susikoira Roi -tv-sarjaa (1987ꟷ1988) tehdessään, että työskentely eläinten ja lasten kanssa oikeasti kannattaa.
Roin näyttelijä Poliisikoira Jami olikin erityinen kyky. Eräässä kohtauksessa Roi kapuaa sanomalehti suussaan tikkaat talon katolle ojentaakseen lehden katonkorjaajalle (jota näytteli Jamin poliisikoiraohjaaja Lauri Kanerva). Tämä ei kummunnut suoraan käsikirjoituksesta, jossa todettiin Roin vain antavan lehden. Kuitenkin enempi sattui olemaan Jamille mahdollista, joten miksi tyytyä vähempään?
Vaikka nykyään CGI-grafiikka tarjoaa ohjaajille helppoja ja hallitumpia vaihtoehtoja, voi eläimen aidolla roolisuorituksella olla edelleenkin elähdyttävä vaikutus.
Huomasitko? Suomessa vietetään Eläinten viikkoa 4.–10.10. Sen kunniaksi Mastola ja Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys (Phesy) yhdistävät voimansa. Viikonloppuna, 9. – 10.10 Mastolaan pääsee sisälle tuomalla lahjoituksen Phesylle. Mastolan somesta (@lahdenmastola) sekä nettisivuilta (lahdenmastola.fi) löytyy Phesyn toimittama puutelista, josta voi ottaa vinkkejä lahjoituksiin.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta