Tekniikan museon näyttelytiloja

Koesorvaamo-hanke avaa väyliä yhdessä tekemiseen

23 elokuun, 2021

Tekniikan museolla on aina arvostettu yhdessä tekemisen meininkiä ja monet tekniikan alan harrastajat sekä asiantuntijat tuntevatkin museon kuin omat taskunsa. Maaliskuussa 2021 startanneen Koesorvaamo-hankkeen myötä Tekniikan museota on kuitenkin pyritty kehittämään vielä entistä moniäänisempään ja yleisölähtöisempään suuntaan. Mistä hankkeessa oikein on kyse ja miten yhteiskehittäminen on onnistunut etänä?

Kello on paria minuuttia vaille. Teams-ikkunan odotustilaan tipahtelee nuorten miesten nimiä ensin yksittäin, sitten rykelmänä. Ja sitten mennään, moikka moi vaan kaikille ja tervetuloa linjoille!

On alkanut Koesorvaamo-hankkeen työpaja, johon olen kutsunut tekniikan alojen ammattiopiskelijoita keskustelemaan kanssani opiskelusta, lähitulevaisuudessa häämöttävästä työelämästä sekä Tekniikan museosta. Työpajat toteutetaan koronavirustilanteen vuoksi etänä, kuten iso osa ammattiopinnoistakin työpajojen aikaan keväällä 2021. On monta syytä jännittää – kohderyhmä on minulle uusi, museoiden yhteiskehittämiseen osallistuminen on heille uutta ja aidon kontaktin saaminen ryhmään tuntuu aluksi vaikealta, kun hädin tuskin näen kasvoja.

 Filmiesitys tapaturmanäyttelyssä.
Filmiesitys tapaturmanäyttelyssä. Kuvaaja: P.O. Jansson / Tekniikan museo, A ABB Strömberg –kokoelma.

Pikkuhiljaa tunnelma rentoutuu ja ryhmästä riippuen keskustelu sujuu joko verkkaisesti tai niin vilkkaasti, että tarvittaisiin toiset pari tuntia lisäaikaa. Opiskelijoita puhututtavat varsinkin opiskeluarkeen liittyvät seikat: etäopiskelu turhauttaa, lähiopetuksesta tykätään, varsinkin kalliita koneita käyttäessä opettajan on ehdittävä olla kunnolla läsnä. Työelämää odotetaan pääosin motivoituneina, sillä monella tekniikan alalla työllisyysnäkymä on hyvä ja valmistuminen polttelee selkeänä maalina: mitä pikemmin, sen parempi. ”Kun pääsis jo asentamaan”, toistuu kommenteissa.

Puhumme näistä asioista, koska tekniikan alan valtakunnallisena vastuumuseona meitä kiinnostaa teknisten alojen opiskelijoiden arki ylipäänsä. Kun sitten seuraavaksi mietimme, miten omaa alaa voisi esitellä Tekniikan museolla, pääsemme käsiksi myös ydinajatukseen siitä, miksi opiskelijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää: ”aina näytetään kuvia pölyisistä, pimeistä hitsauskopeista, vaikka suurin osa asennus- ja koneistushommista on todella puhdasta työtä”. Niinpä!

Työmiehiä Pitäjänmäen tehtaan pajalla
Työmiehiä Pitäjänmäen tehtaan pajalla. Kuvaaja: U. Marttila / Tekniikan museo, A ABB Strömberg –kokoelma.

Kulttuurialalla puhutaan paljon osallisuudesta, yhteiskehittämisestä ja jaetusta asiantuntijuudesta. Hyvin yksinkertaistetusti kyse on siis siitä, että tehdään asioita yhdessä erilaisten yleisöjen kanssa niin, että kaikki saavat halutessaan äänensä kuuluviin sekä mahdollisuuden vaikuttaa. Miten se konkreettisesti tehdään, riippuu täysin tilanteesta. Museoalalla tutuksi ovat tulleet ainakin asiakasraadit, kyselyt, muistojenkeruut, työpajat – niin, ne työpajat. Kalskahtaako termi heti korvaan kiertoilmauksena sille, että kaivetaan esiin fläppitaulu, kirjoitetaan siihen asioita eikä palata niihin enää koskaan?

Itse uskon, että pienet, konkreettiset askeleet ja keskustelunavaukset luovat aina polkuja, jotka voivat kasvaa isommiksi väyliksi. Hanketyössä tämä asenne on tarpeen. Vaikka olemme Tekniikan museolla tehneet oppilaitosten kanssa yhteistyötä myös mm. nykydokumentoinnin yhteydessä, Koesorvaamo-työpajat olivat meille uudenlainen kokeilu opiskelijoiden kuulemiseksi. Varsinkin nuoret miehet jäävät usein aliedustetuiksi monissa kulttuurialan yhteiskehittämisprojekteissa, joihin heillä olisi asiantuntijuutta jaettavaksi. Nyt oli erityisen rohkaisevaa huomata, että keskustelua syntyy tarvittaessa jopa ilman fyysistä, virikkeellistä ympäristöä. Kunhan pääsemme aikanaan kohtaamaan museolla paikan päällä (tai opiskelijoiden luona työskentelytiloissa), ideointi varmasti jatkuu entistäkin lennokkaampana. Polkua on taas hiukan raivattu ja tästä on hyvä jatkaa!

Artikkelikuvassa Tekniikan museon näyttelytiloja.

Koesorvaamo-hanke (03-09/2021) on toteutettu Museoviraston Ammatillisten museoiden innovatiiviset hankkeet -rahoituksella.

 

Opiskelijatyöpajoihin osallistuivat Stadin ammattiopisto sekä Vantaan ammattiopisto Varia. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös kaikille avoimia yleisötyöpajoja, joissa ideoitiin Tekniikan museon tulevaisuutta. Työpajojen lisäksi hankkeeseen sisältyi Tekniikan museon oman henkilökunnan kouluttamista, muissa organisaatioissa tehtävään osallisuustyöhön tutustumista sekä hankeviestintään panostamista. Koesorvaamo-hankkeesta julkaistaan ohjekirjanen avoimena verkkojulkaisuna syyskuussa 2021.

 

Hankkeen lopputapahtuma järjestetään kaikille avoimena etätilaisuutena torstaina 9.9. klo 14-16. Tervetuloa seuraamaan lähetystä, kuulemaan Tekniikan museon muista yhteistyökuvioista ja osallistumaan keskusteluun!

Reetta Nykänen

Kirjoittaja on museoaineista valmistunut FM ja sosionomi (AMK), joka työskentelee vuorovaikutussuunnittelijana Tekniikan museolla Koesorvaamo-hankkeessa 15.9.2021 asti.