Museoamanuenssin kokoelmasuosikit: Forum Marinum

TOP 3: Sari Mäenpää, kokoelma-amanuenssi

1. Oma suosikkini: 

Tämän tuntemattoman merimiehen muotokuva on mielenkiintoinen ja koskettava, sillä hän kuoli hyvin nuorena laivatyönsä ääreen. Monella tapaa surullinen esimerkki – liian nuorena kuollut ihminen mahdollisesti huonon työturvallisuuden tai huonon perehdytyksen vuoksi. Esine on siksikin surullinen, että se on huonossa kunnossa, koska sitä ei ole varaa konservoida. Kolmannekseen se on surullinen esine siksi, että esinetutkimusta ei ole aikaa tehdä kunnolla eikä tästä esineestä tiedetä koko tarinaa vaikka esim. henkilön identiteetti olisi helposti tutkimuksen avulla selvitettävissä, jos kokoelmatyöhön suunnattaisiin enemmän resursseja.

Esimerkiksi tämä esine on hyvin lähellä unohdusta ja tuhoa, mutta digitoimalla ja julkaisemalla se verkossa on mahdollista rikastaa kuvan metatietoja esimerkiksi tutkijoilta ja alan harrastajilta saadun palautteen perusteella. Tämä esine on aikoinaan luetteloitu hyvin ylimalkaisilla tiedoilla. Se on lisäksi löydetty ajelehtimasta jonkun opinahjon komeron lattialta vuonna 1970.

2. Mitä jokaisen pitäisi tuntea:  

Minusta kaikkien pitäisi tietää Finna-alusta, jossa on yli 15 miljoonaa kirjaa, esinettä, valokuvaa ja arkistolähdettä kaikkien avoimesti haettavissa ja käytettävissä. Hieno satsaus Suomelta avoimeen kulttuuriperintöön ja sen saavutettavuuden parantamiseen. Finnassa julkaistu suomalainen kulttuuriperintö julkaistaan ilmeisesti tietyillä parametreillä myös yhteiseurooppalaisessa Europeana-tietokannassa.

Forum Marinum on avannut kiivaaseen tahtiin kokoelmiaan Finnassa. Tällä hetkellä Finnassa on haettavissa ja tutkittavissa  tiedot yli 2 600 digitoidusta Forum Marinumin esineestä tai kuvasta. Määrä täydentyy koko ajan!

3. Vannoutuneen tosiharrastajan ehkä vielä löytymätönkin aarre:

Nostaisin tässä kohtaa Nils Wikeströmin hienon lahjoituksen, joka on julkaistu myös hashtägillä #merellisetkokoelmat ja löytyy Forum Marinumin tekemästä, käynnissä olevasta kokoelmia esittelevästä julkaisusarjasta facebookista.

Halusin nostaa tämän lautaskokoelman esimerkiksi, koska mielestäni se on osoitus siitä, kuinka monta tasoa hyvällämuseoesineellä voi olla. Tässä kuvassa on esimerkkinä Arabian 1950- tai 1960-luvulla valmistama lautanen, joka on ollut käytössä ruotsalaisen Clipper Linen aluksella. Esinettä voi tarkastella monelta kannalta tai tasoilta: ensinnäkin lautasen valmistaja on usein löydettävissä lautasen leimasta, joka paljastaa tutkijalle esineen valmistusajan ja paikan sekä usein valmistusmateriaalin. Toisekseen lautanen voi kertoa tai edustaa myös varustamoa, jonka värit ja logo on usein nähtävissä lautasessa. Niinpä lautanen voi edustaa jotain tiettyä varustamoa tai merenkulun sektoria. Kolmanneksi lautanen voi kertoa sen yksittäisen laivan tarinan jolla se on ollut käytössä. Neljänneksi on kiinnostava lautasten keräilijän tausta ja tarina. Minua naurattaa ajatus siitä, että lahjoittaja on matkustellut koti-ja ulkomaisissa laivoissa nyysimässä lautasia povariinsa,

Lautanen on osa suurempaa lahjoitusta, johon kuuluu 162 eri laivoilla käytössä ollutta lautasta. Lautasten takaa löytyy usein lahjoittajan tekemiä muistiinpanoja. Lahjoittaja on kirjoittanut monen lautasen takapuolelle tarinaa joko aluksesta jossa lautanen on ollut käytössä tai aluksella töissä olleesta kapteenista tai alukselle tapahtuneista onnettomuuksista tai muista sattumuksista.

Punaisella maalilla lautaseen on merkattu sen esinenumero. Esineet voidaan museon kokoelmissa tunnistaa esinenumeroista. Tämän lautasen numero on FME215:102 ja sen perusteella esinettä voidaan hakea sähköisistä kokoelmanhallintajärjestelmistä. Sen, ja monta muuta Nils Wikeströmin lahjoittamaa lautasta voi löytää myös Finnasta.

Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta