Auton ja tien museo Mobiliassa avautui maaliskuussa 2022 uusi Kertomuksia teistä -ydinnäyttely, joka kertoo suomalaisen tien ja tiellä kulkemisen tarinaa. Postimuseo oli mukana Mobilian näyttelyprojektissa kumppanina. Tuotimme osaksi näyttelykokonaisuutta karttoihin perustuvan interaktiivisen Postitiet-multimedian ja lainasimme esineitä.
Multimedian työstäminen oli kiinnostava projekti
Saimme Mobilialta alkuperehdytyksen näyttelyprojektiin ja sen tavoitteisiin sekä suuntaviivat näyttelyosion sisältöön. Alun jälkeen saimme vapaat kädet toteuttaa osion sisällön ja ulkoasun haluamallamme tavalla, minkä koimme upeana mahdollisuutena ja suurena luottamuksen osoituksena.
Sukellus teiden rakentamisen historiaan syvensi ymmärrystämme ja toi uusia oivalluksia niiden merkityksestä paitsi viestinvälitykselle, mutta myös koko suomalaisen yhteiskunnan vähittäiselle kehittymiselle. Tiestö oli aikanaan samanlainen ”tiedon valtatie”, jollainen nykyään on verkottunut, digitaalinen maailma. Vaikka viestit kulkevat verkosssa, niin tiestö ja kulkuvälineet ovat yhä elintärkeässä roolissa fyysisen materian, raaka-aineiden ja vaikkapa Postin verkkokauppalähetysten liikkuvuuden näkökulmasta. Yhä edelleen tiestö mahdollistaa myös tavallisen kulkijan työ- ja lomamatkat ja maailman avartumisen kotipaikkakunnan ulkopuolelle.
Kolme reittiä, viisi karttaa, kymmeniä tarinoita
Tiet ja reitit ovat aina olleet tärkeitä postinkululle. Eri välinein kirjeinä kuljetettava posti oli 1800-luvun lopulle asti käytännössä ainoa tapa tavoittaa kauempana asuvat ja saada asiansa perille. Postitiet-multimedia nostaa esille kolme merkityksellisestä reittiä Ruotsin vallan ajalta. Kartat, reitit ja niille sijoittuvat pisteet ja kuvat kertovat tiestön, postireittien ja postinkulun kehityksestä Suomessa.
Säännöllinen postin kuljetus alkoi Suurta rantatietä pitkin 1638
Ruotsista kasvoi 1500-luvun puolivälistä alkaen Itämeren ympärille ulottuva suurvalta. Laajan valtakunnan hallitseminen vaati tiiviitä viestiyhteyksiä alueiden välille. Tähän tarpeeseen kruunu perusti postilaitoksen. Ensimmäinen itään suuntautuva postireitti kulki Tukholmasta Ahvenanmeren kautta Turkuun ja siitä eteenpäin etelärannikkoa pitkin kohti poliittisesti tärkeää Narvaa. Suomeen suunniteltujen postilinjojen päätepiste oli Baltia. Vuonna 1638 järjestettiin myös sivulinja Helsingistä Hämeen linnaan ja seuraavana vuonna Turusta Hämeen linnaan.
Pohjanmaan rantatie yhdisti Pohjanlahden rannikon kaupungit
Turusta pohjoiseen suuntautuvan Pohjanmaan rantatien historia kietoutuu Ruotsin valtakunnan ulkomaanpolitiikkaan, sotiin, kaupankäyntiin ja viestien välitykseen. Rantatien merkitys korostui sota- ja kelirikkoaikoina, kun postia ei voitu kuljettaa tavallista reittiä Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun, vaan viestit oli kuljetettava Pohjanlahden ympäri. Pohjanmaan rantatie palveli monenlaista väkeä, kuten sotilaita, postitalonpoikia ja kaupunkeihin matkustavia maalaisia.
Kuopion–Vaasan tie oli Ruotsin ajan lopulla Etelä-Pohjanmaan kaupan ja liikenteen valtasuoni
Ruotsin vallan loppupuolella tarve uudelle rannikon ja sisämaan yhdistävälle tielle oli sekä hallinnollinen että taloudellinen. Pohjanlahden kauppapakon päättymisen jälkeen Vaasan ja Kokkolan porvarit halusivat välitettäväkseen savolaisten kauppatavaroita. Sisämaan suunnasta rannikolle ei ollut kulkukelpoisia maanteitä. Myös Vaasan hovioikeuden viestien tuli kulkea uuden läänin pääkaupunkiin Kuopioon. Tien rakentamispäätös tehtiin vuonna 1774 ja se valmistui 1784.
Kahden näytön interaktiiviseen Postitiet-multimediaan voi tutustua Mobilian Kertomuksia teistä -näyttelyssä Kangasalalla. Multimedian sisällöistä toteutettiin myös Postitiet-verkkonäyttely Postimuseon nettisivuille.
Molempien teknisestä toteutuksesta vastasi Mediakettu Oy. Multimedian sisällössä hyödynsimme myös Trafiikin 3D-hankkeessa vuonna 2020 tuotettuja esinekuvia.
Artikkelikuva: Projektitutkija Henna Kojo testaa Postitiet-multimediaa Mobilian näyttelyssä. Kuva: Mikko Nykänen.
Kirjoittaja työskentelee Postimuseon näyttelypäällikkönä.
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta