Päivälehden museolla on kaksi kansallista tallennusvastuualuetta: sanomalehden toimitustyö ja sanomalehden tekninen valmistus. Halusimme testata, miten 3d-mallinnokset toimivat osana pienois- tai verkossa toteutettavaa näyttelyä näiden pääesineryhmien kohdalla.
Toimitustyötä tallentavasta kokoelmasta valitsimme mallinnettavaksi lentäjän pakkasnaamarin sekä puukon.
kuva: lentäjän pakkasnaamari ja puukko
Miksi tämä valinta? Kevätkesällä 1966 suomalainen retkikunta teki tutkimusmatkan Grönlannin jäätikön halki. Koiravaljakkoretken rahoitti Helsingin Sanomat ja lehdessä julkaistiin paljon uutis-, kuva-, ja muuta aineistoa matkan tiimoilta. Vaelluksen päätteeksi Sanoma Oy:lle luovutettiin kuusi varustetta, jotka olivat olleet retkeläisten käytössä. Nyttemmin ne ovat päätyneet museon kokoelmiin.
kuva: Grönlannin tutkimusmatkan retkivarusteet
Tästä Grönlannin tutkimusmatkasta ja sen uutisoinnista olemme suunnitelleet pienoisnäyttelyä, jonka oheisaineistoksi lentäjän pakkasnaamarista ja puukosta tehdyt 3d-mallinnokset hyvin sopivat.
Arvo Tigerstedt (1899–1969) eli nimimerkki Tiikeri piirsi vuosina 1929–1956 yli 5000 pilakuvaa Helsingin Sanomiin. Ne olivat enimmäkseen kuvallisia kertomuksia, joissa kommentoitiin urheilun ajankohtaisia tapahtumia. Kuvissa esiintyi toisinaan Tigerstedtin itsestään piirtämä hahmo. Tämän hahmon tuntematon tekijä on ikuistanut puuveistokseen, josta nyt tehtiin 3d-mallinnos.
kuva: Tiikeriukko
Museon kokoelmissa on satoja Tiikerin piirrosten kuvalaattoja. Sisarorganisaatiollamme, Päivälehden arkistolla on runsaasti Tiikerin alkuperäisiä piirroksia. Kuvalaatoista ja piirroksista saa tehtä näyttelyn, jonka tunnuksena kolmiulotteinen Tiikeri-ukko toimii mainiosti.
kuva: kuvalaatta
Kirjapainoissa työntekijät valmistivat itselleen paljon apuvälineitä ja työkaluja käsillä olevista tarpeista. Painopinnanvalmistuksessa käytetyt palstalinjat olivat hyvää materiaalia leikkausveitsien ja lastojen tekoon. Käytetyistä painopelleistä saatiin reunat taivuttamalla ja muotoilemalla käteviä säilytysastioita ja kuulakärkikynän varresta käteen sopivia varsia skrapareille ja stikkeleille. Itsetehdyt esineet kertovat luovista ratkaisuista, joilla kirjatyöntekijät jouduttivat päivittäistä työskentelyään.
kuva: itsetehdyt esineet
Helsingin Sanomien nimilogon syntyhistoriaa ei tunneta eikä sen tekijää tiedetä. Tätä mysteeriä on yritetty selvittää jo vuosien ajan. Kesällä 2016 kuultiin yllättävä uutinen: Kokkolan iltakirpputorilta oli löytynyt puulle kaiverrettu laatta, jossa tekstinä oli Helsingin Sanomien logo. Saataisiinko nyt uutta tietoa, joka auttaisi tämän logomysteerin ratkaisussa? Uutta tietoa ei kuitenkaan saatu. Kokkolasta löydetty versio on tehty samalla tekniikalla kuin alkuperäinen logo ja vaikuttaa muutenkin aivan aidolta, mutta siihen kaiverrettu logo on kooltaan hieman liian pieni.
Mysteeri ei ratkennut, mutta tilalle saatiin uusia kysymyksiä: kuka tämän nimilogon version on tehnyt, milloin ja miksi se on tehty ja missä sitä on käytetty ja kuinka se on päätynyt Kokkolaan kirpputorille myytäväksi?
Trafiikin 3D-hankkeessa mallinnettuja esineitä pääset tutkimaan Sketchfab-sovelluksessa.
Päivälehden museon 3D-mallit löytyvät täältä
Lisätietoa Trafiikin 3D-hankkeesta löydät täältä
Tilaa ilmoitus uudesta blogikirjoituksesta